Pelastaako virtuaalinen kaupungistuminen hyvinvointiyhteiskunnan?

Käy lukemassa Tamora Oy:n toimitusjohtaja Jaana Utin kirjoitus virtuaalisen kaupungistumisen mahdollisuuksista hyvinvointiyhteiskunnan pelastajana!

http://www.kunteko.fi/ajankohtaista/vieraskyna/pelastaako-virtuaalinen-kaupungistuminen

Kehittäjän perjantaikevennys!

Muistakaa, että organisaation muutosvastarinnan nujertaminen on pitkäjänteistä työtä ja kehittäjän arkea.

Tamora Oy toivottaa

Miltä tulevaisuus näyttää?

Elämme muutosten aikaa. Maailma muuttuu ehkä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Digitalisaatio muuttaa maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. Isoja asioita. Isoja muutoksia.

Ja tulevaisuus alkaa nyt, mutta miltä se sitten näyttää? Se tulevaisuus. Eihän sitä voi kukaan tietää. Mutta tulevaisuutta voi aina ennakoida, miettiä mitä se tulee pitämään sisällään. Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon ja miettiä mihin suuntaan ollaan menossa. Mitä voi ennakoida. Ja miten.

Sitra julkaisee vuosittain Megatrendit -listan. Joka esittää yhden tulkinnan globaalien muutosilmiöiden suunnasta. Tänä vuonna. Vuonna 2016 maailman suuria yhteiskunnallisia muutoksia hahmottelevassa Megatrendit listassa nousi vahvasti esiin globaali kestävyyskriisi, teknologian kiihtyvä kehitys ja sen vaikutukset yhteiskuntaan sekä globaalin jännitteisen ja arkisen keskinäisriippuvuuden syventyminen.

Megatrendit 2016 -julkaisussa sanotaan: ”Teknologia muuttaa kaiken.” ja ”Teknologia haastaa uudistuskykymme…mutta tarjoaa myös huikeita mahdollisuuksia.” Meidät on siis haastettu. Työnteon tapa on muuttunut täysin. Työtä ei voi enää suunnitella, toteuttaa ja raportoida siinä muodossa, missä aiemmin. Maailma on liian nopea sille. On ketterän kehittämisen ja kokeilukulttuurin aika. Joensuussa otamme haasteen vastaan ja lähdemme rakentamaan uutta työtä luoville aloille. Ketterästi kokeillen.

Megatrendit 2016 -listan löydät täältä.

Kommentoi alle mikä on tilitoimistopalveluiden tulevaisuuden trendi?

Digisyrjäytyminen voi alkaa jo nuorena!

Luin uutisen Iltalehden sivuilta, jossa Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahov haluaa suojella lapsia kieltämällä kouluissa sellaisten välineiden käytön, joilla pääsee internettiin.

Onko tämä oikea tapa käsitellä maailman ja oppimisen muutosta? Vai pitäisikö opetuksen kehittyä hyödyntämään uuttta tekniikkaa siten, että oppimisesta tehtäisiin mielekäs prosessi oppilaille? Tällöin oppilaiden ei tarvitsisi väärinkäyttää mahdollisuuttaan harhautua laitteellaan opetuksen ulkopuolelle vaan se tukisi sitä. Kertokaa oma mielipiteenne asiasta kommentteihin.

Artikkeliin pääset tästä!

Työntekijä vuonna 2016

Ajassa filosofi Frank Martela

http://frankmartela.fi/2015/08/buurtzorg-ja-kotihoidon-itseohjautuva-vallankumous-miten-tarjota-halvempaa-iloisempaa-ja-laadukkaamapaa-hoitoa/

Ajassa digitalisti Ville Tolvanen

http://digitalistnetwork.com/kahden-vuoden-suo/

Ajassa Kirsi Piha

Hallinto halvaannuttaa.

http://digitalistnetwork.com/hallinta-halvaannuttaa-johtaminen-kasvattaa/#.ViljsnDTcgp.twitter

Ajassa filosofi Esa Saarinen

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/filosofi-suomi-tarvitsee-hyokkaysvoimaa/h6z4pdF9?ref=twitter:f3ef

Tamoran kehittäjäkahvila on auennut!

Hei,

Olemme avanneet uuden vuorovaikutuksen kentän kehittäjillemme. Joka kuukauden ensimmäinen
keskiviikko kehittäjät ovat tervetulleita vaihtamaan ajatuksia keskenään, keskustelemaan
kehittämisestätai vain juomaan pullakahvit hyvässä seurassa Tamora Ubiikkiin. Tervetuloa!

Muistakaa myös kattava "Tahdon coachingia" palvelumme nyt 24/7!

Sano Kyllä!

Sano kyllä! -kampanja kannustaa työelämän uudistamiseen

Työelämän kehittämiseen kannustava Sano kyllä! -kampanja käynnistyy maanantaina 22.6.2015. Sen tavoitteena on innostaa kaikkia suomalaisia omilla työpaikoillaan ja omalla esimerkillään tarttumaan työelämän muutoshaasteisiin. Syksyllä jatkuva kampanja sisältää radio- ja verkkomainontaa. Kampanjasivusto löytyy osoitteesta www.sanokyllä.fi [http://www.sanokyllä.fi]

Sanokyllä.fi -sivustolla muistutetaan, että jokainen voi vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen – unohtamatta kuitenkaan koko työyhteisön merkitystä muutoksen mahdollistajana. Sivustolta löytyy myös leikkimielinen ”Millainen työelämän uudistaja olet?” -testi.

– Kesällä monella on aikaa miettiä omia tavoitteitaan ja mitä tulevaisuudelta odottaa. Sano kyllä! -kampanjalla muistutamme, että meiltä odotetaan nyt uudenlaista asennetta työelämän muutoksiin. Muutos ei ole yksilösuoritus vaan joukkuepeliä. Paras hyöty saadaan aikaan, kun kaikilla osapuolilla on yhteinen näkemys siitä miksi muutosta tehdään, toteaa hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Kampanja on osa työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa Työelämä 2020 -hanketta. Sen tavoitteena on, että Suomen työelämä olisi Euroopan paras vuonna 2020. Huipulle kipuaminen edellyttää sopeutumista uuteen toimintaympäristöön ja kehittymistä erityisesti johtamisen, innovoinnin ja digitalisaation saralla.

– Työyhteisöissä uudistuminen edellyttää henkilöstön osallistamista ja olemassa olevien resurssien hyödyntämistä. Onnistuminen riippuu siitä, kuinka usein sanomme uudistumiselle kyllä. Yhdessä innovoiminen synnyttää enemmän ideoita sekä vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria. Avoimuus ja vuorovaikutus luovat maaperää kokeiluille ja muutosten läpiviemiselle. On kitkettävä pois sellaisia rakenteita, jotka estävät luovuuden ja uudistumisen, Klemetti toteaa.

Myös Porin SuomiAreenalla puhutaan työelämän uudistamisesta torstaina 16. heinäkuuta

Kampanjan teema on esillä myös SuomiAreenalla heinäkuussa. Oikeus- ja työministeri Jari Lindström avaa 16.7.2015 klo 10.30 Eetunaukion lavalla järjestettävän keskustelutilaisuuden työelämän uudistumisesta yksilön ja yhteisön näkökulmasta otsikolla: ”Ei. Ehkä. Kyllä! – Uudistumisen voima työssä”.

Osku Pajamäen vetämässä keskustelussa keskustelijat Reijo Kiskola, Sari Multala, Jyrki Mäkynen, Joonas Nordman, Antti Palola ja Pentti Sydänmaanlakka kertovat, mitä uudistuminen ja työelämän muutos on heille merkinnyt. Keskustelutilaisuudessa pohditaan, että miten voisimme itse kukin vahvistaa uudistamisen ilmapiiriä? On liian helppoa sanoa kaikelle ei, mutta nyt tarvitaan rohkeutta sanoa välillä myös kyllä.

SuomiAreenan keskustelutilaisuuden tarkempi ohjelma on osoitteessa:http://www.tyoelama2020.fi/suomiareena2015 [http://www.tyoelama2020.fi/suomiareena2015]

Lisätietoja verkossa: www.tyoelama2020.fi [http://www.tyoelama2020.fi]

Kampanja verkossa: www.sanokyllä.fi [http://www.sanokyllä.fi]

Twitter: @Tyoelama2020, #sanokyllä

Uusi työkulttuuri on aidosti asiakaslähtöinen

Tässä pieni kirjoitus palauttaakseemme mieleen helmikuussa käymäämme keskustelua asiakaslähtöisyydestä.

Muutosmuotoilussa on lähdettiin työelämän ja työn uudelleen muotoilusta.
Todeksi eletty kertomus kirjattiin kansiin.

Suomi on pahemmassa tilanteessa talouden ja kilpailukyvyn kannalta kuin mitä ehkä kukaan pystyi vielä alkukeväästä aavistamaankaan. Olemme EU:ssa siirtyneet mallioppilaan paikalta ihan sinne tarkkailulistan kärkeen. Syyllisten etsintä on käynnissä - ja niitä tuntuu löytyvän. Rakenteista kiinni pitävä ammattiyhdistysliikettä on syytetty. Jäykkää ja pullistunutta julkista sektoria. Yrityksiään Suomesta pois vieviä yrittäjiä. Työnantajia ja työntekijöitä. Suuret ikäluokat tietysti vanhetessaan ja vaatiessaan hoivapalveluja. Ja nuoret Y-sukupolven edustajat, jotka eivät vaan taivu tähän meidän työelämäämme. Kandidaatteja on monia. Oikeastaan millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että entinen rakenteinen työelämä ei enää palaa. Kyse on kyvykkyydestämme siirtyä uuteen.

Tulevaisuus on digitaalinen ja sosiaalinen. Se on varmaa. Sosiaalisuus on avointa ja uutta. Monitasoista. Työtä ei tehdä tiettynä aikana ja tietyssä paikassa. Työ muodostuu sirpaleista, joista ihminen kokoaa itselleen kussakin elämänvaiheessa sopivan kokonaisuuden. Prosessit ja tiimit kuuluvat massatuotannon aikaan. Uuteen aikaan kuuluu virtaukset ja verkostot. Massatuotannon korostettiin hallintaa. Johtaja hallitsi tietoa, laatua, aikaa. Muuttuneessa maailmassa johtaja tuo joukkonsa kaaoksen reunalle. He katsovat yhdessä siellä olevia virtauksia, pystyvät menemään menestysvirtausten mukana ja välttelemään vaarallisia. Työelämä jäsentyy asiakkuuden vaiheiden mukaan, ei enää tuotannon vaiheiden. Uusasiakashankinta, asiakkuuden solmiminen, asiakkuuden lujittaminen ja beatifull exit ovat tulevaisuuden organisaatioyksiköitä siinä missä ne nyt ovat täystuotannollisia. Huomio kiinnittyy siihen, mitä saadaan aikaan sen sijasta mitä tehdään.

Aidosti asiakaslähtöinen. Se on valtava muutosloikka tässä digitaaliseksi muuttuvassa työelämässä. Lohduttavaa on, että se tuntuu tuovan mukanaan innostuksen. Vain norjalaiset tekevät vähemmän työtä elämänsä aikana kuin me. Oikeen kukaan ei ole väsyneempi. Vaikka ruotsalaiset tekevät 20%, saksalaiset 50% ja aasialaiset 100% työtunteja elämänsä aikana kuin me. Taidamme olla maailman ennätysluokan uupujia. Etenkin julkisella sektorilla. Vähimmällä työmäärällä eniten uupumusta ja vähiten aikaansaannosta. Pikkuisen kärjistäen - mutta ei kai tässä mitään syytä ole olla muotoilematta työelämää uusiksi?

- Jaana Utti, toimitusjohtaja, Tamora Oy

Tamora Oy toivottaa hyvää pääsiäistä!