torstai 21. toukokuuta 2015

Uusi työkulttuuri on aidosti asiakaslähtöinen

Tässä pieni kirjoitus palauttaakseemme mieleen helmikuussa käymäämme keskustelua asiakaslähtöisyydestä.
Muutosmuotoilussa on lähdettiin työelämän ja työn uudelleen muotoilusta.
Todeksi eletty kertomus kirjattiin kansiin.
Suomi on pahemmassa tilanteessa talouden ja kilpailukyvyn kannalta kuin mitä ehkä kukaan pystyi vielä alkukeväästä aavistamaankaan. Olemme EU:ssa siirtyneet mallioppilaan paikalta ihan sinne tarkkailulistan kärkeen. Syyllisten etsintä on käynnissä - ja niitä tuntuu löytyvän. Rakenteista kiinni pitävä ammattiyhdistysliikettä on syytetty. Jäykkää ja pullistunutta julkista sektoria. Yrityksiään Suomesta pois vieviä yrittäjiä. Työnantajia ja työntekijöitä. Suuret ikäluokat tietysti vanhetessaan ja vaatiessaan hoivapalveluja. Ja nuoret Y-sukupolven edustajat, jotka eivät vaan taivu tähän meidän työelämäämme. Kandidaatteja on monia. Oikeastaan millään muulla ei ole väliä kuin sillä, että entinen rakenteinen työelämä ei enää palaa. Kyse on kyvykkyydestämme siirtyä uuteen.

Tulevaisuus on digitaalinen ja sosiaalinen. Se on varmaa. Sosiaalisuus on avointa ja uutta. Monitasoista. Työtä ei tehdä tiettynä aikana ja tietyssä paikassa. Työ muodostuu sirpaleista, joista ihminen kokoaa itselleen kussakin elämänvaiheessa sopivan kokonaisuuden. Prosessit ja tiimit kuuluvat massatuotannon aikaan. Uuteen aikaan kuuluu virtaukset ja verkostot. Massatuotannon korostettiin hallintaa. Johtaja hallitsi tietoa, laatua, aikaa. Muuttuneessa maailmassa johtaja tuo joukkonsa kaaoksen reunalle. He katsovat yhdessä siellä olevia virtauksia, pystyvät menemään menestysvirtausten mukana ja välttelemään vaarallisia. Työelämä jäsentyy asiakkuuden vaiheiden mukaan, ei enää tuotannon vaiheiden. Uusasiakashankinta, asiakkuuden solmiminen, asiakkuuden lujittaminen ja beatifull exit ovat tulevaisuuden organisaatioyksiköitä siinä missä ne nyt ovat täystuotannollisia. Huomio kiinnittyy siihen, mitä saadaan aikaan sen sijasta mitä tehdään.

Aidosti asiakaslähtöinen. Se on valtava muutosloikka tässä digitaaliseksi muuttuvassa työelämässä. Lohduttavaa on, että se tuntuu tuovan mukanaan innostuksen. Vain norjalaiset tekevät vähemmän työtä elämänsä aikana kuin me. Oikeen kukaan ei ole väsyneempi. Vaikka ruotsalaiset tekevät 20%, saksalaiset 50% ja aasialaiset 100% työtunteja elämänsä aikana kuin me. Taidamme olla maailman ennätysluokan uupujia. Etenkin julkisella sektorilla. Vähimmällä työmäärällä eniten uupumusta ja vähiten aikaansaannosta. Pikkuisen kärjistäen - mutta ei kai tässä mitään syytä ole olla muotoilematta työelämää uusiksi?
- Jaana Utti, toimitusjohtaja, Tamora Oy
.